Kiinteistövero on yksi niistä kuluista, jota harvoin kyseenalaistetaan — mutta sitä kannattaa. Monissa tapauksissa kiinteistövero on laskettu vanhentuneella tiedolla tai kohteeseen nähden liian korkealle arvostukselle. Alenemista voi hakea, ja prosessi on suoraviivaisempi kuin moni luulee.
Mihin kiinteistövero perustuu?
Kiinteistövero lasketaan kiinteistön verotusarvon perusteella. Verotusarvon määrittelee Verohallinto, ja se perustuu rakennuksen jälleenhankinta-arvoon sekä tontin sijaintiarvoon. Verotusarvo ei välttämättä vastaa käypää markkina-arvoa — ja usein se on liian korkea.
Vero lasketaan kertomalla verotusarvo kunnan vahvistamalla veroprosentilla. Veroprosentti vaihtelee kunnittain, ja sitä tarkistetaan ajoittain. Sijoittajalle tärkeintä on tietää, että verotusarvo voidaan riitauttaa jos se on virheellinen tai kohteen arvo on olennaisesti alentunut.
Milloin alenemista kannattaa hakea?
Kohteen arvo on laskenut merkittävästi. Jos olet ostanut kohteen markkinahintaa alempaa tai alueen hintataso on laskenut, verotusarvo saattaa olla korkeampi kuin käypä arvo. Tämä on yleisin peruste alenemishakemukselle.
Rakennus on purettu tai osittain käyttökelvoton. Jos rakennusta tai sen osaa ei voi käyttää normaalisti — esimerkiksi vaurion, tyhjäkäytön tai purkamisen takia — verotusarvon tulisi alentua vastaavasti.
Käyttötarkoitus on muuttunut. Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos voi vaikuttaa verotusarvoon. Jos entinen liiketila on muutettu varastoksi tai toimisto asuinkäyttöön, verotusarvo saattaa olla laskettu vanhan käyttötarkoituksen mukaan.
Verotusarvossa on laskuvirhe. Verohallinnon laskelmissa voi olla virheitä pinta-aloissa, rakennusmateriaaleissa tai muissa teknisissä tiedoissa. Nämä kannattaa tarkistaa verotuspäätöksestä.
Miten alenemista haetaan?
Kiinteistöverotukseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen Verohallintoon. Määräaika on yleensä viisi vuotta verovuoden päättymisestä. Hakemuksessa tulee perustella miksi nykyinen verotusarvo on virheellinen ja liittää mukaan asiaa tukeva selvitys — esimerkiksi arviokirja, kauppahintatilastoja tai rakennustarkastajan lausunto.
Jos kohde on merkittävä tai asia epäselvä, kannattaa käyttää asiantuntijaa. Kiinteistöarvioitsija tai verokonsultti pystyy usein löytämään perusteita jotka omistajasijoittajalta jäävät huomaamatta — ja oikaisuvaatimuksen tekeminen ammattilaisen avulla lisää onnistumisen todennäköisyyttä.
Kannattaako se vaivan?
Riippuu kohteesta. Yksittäisessä pienessä asunnossa säästö voi olla muutamia kymmeniä euroja vuodessa — hakemuksen tekeminen ei välttämättä kannata. Mutta suuremmassa kohteessa, useamman rakennuksen kiinteistössä tai tilanteessa jossa arvonalentuminen on selkeä, säästö voi olla tuhansia euroja vuosittain.
Monien kiinteistösijoittajien kohdalla kiinteistövero on kuluena itsestäänselvyys johon ei puututa. Se on harmi — koska se on yksi harvoista kuluista joihin voi itse vaikuttaa.
Käytännön johtopäätös
Kiinteistösalkun optimointi ei tarkoita pelkästään vuokrien maksimointia tai kulujen leikkaamista — se tarkoittaa myös verorasituksen järkevää hallintaa. Kiinteistöveron tarkistaminen on yksi konkreettinen keino parantaa kohteen nettotuottoa ilman, että kohteeseen tarvitsee investoida lisää.
Haluatko tietää sopivista kohteista ensimmäisenä?
Sijoittajalistalla olevat saavat tiedon uusista kohteista ennen julkista myyntiä — aikaa harkita rauhassa, ilman kilpailua.
Liity sijoittajalistalle